SM-maastojen vastuullinen järjestäjä on 101-vuotias Savonlinnan Riento. Merkittävän tukensa Riennolle antavat Kerimäen Urheilijat, Savonlinnan Jyry ja Kulennoisten Pallo. Lisäksi järjestelyapua saadaan Tanhuvaaran urheiluopistolta ja Savonlinnan Seudun Liikunnalta.

Savonlinnan Riento 1908-

Savonlinnan Riennon yleisen voimistelu- ja urheiluseuran perustamisesta tehtiin historiallinen päätös 26. huhtikuuta 1908 Törninpyöränsaaressa. Seuran perustava kokous pidettiin toukokuun 3. päivänä Kaikuvuorella. Saman vuoden joulukuussa neuvoteltiin Nuorisoseuran Voimistelijoiden liittymisestä Rientoon. Seurauksena oli, että Itä-Savon nuorisoseuran voimisteluseura ja Riento lakkautettiin. Tilalle perustettiin uusi urheiluseura, jonka nimeksi jäi äänestyksen jälkeen Riento.

Toiminta alkoi, mutta se rajoittui seuraavan kesän aikana vain kansakoulun (Puistokadun koulun) pihalla pidettyihin harjoituksiin, sillä mikään julkinen seuratoiminta ei tuohon aikaan ollut luvallista, koska läänin kuvernööri oli kaikkien ihmeeksi kieltäytynyt vahvistamasta Riennon sääntöjä, sillä kysymyksessä oli urheiluseura.

Seuran toiminta on ollut monipuolista vuosien saatossa. Alkuvuosina 1908-1932 seuran toimintaohjelmaan kuuluivat voimistelu, yleisurheilu, hiihto, paini, painonnosto ja nyrkkeily. Näinä vuosina rientolaislajeihin kuuluivat myös pikaluistelu, jalkapallo, jääpallo, pesäpallo ja pyöräily. Savonlinnan Pallo-Kerho eli SaPKo perustettiin vuonna 1929. Monet rientolaiset pelasivat  sen jälkeen jalkapalloa ja jääpalloa SaPKossa ja jatkoivat edelleen muita lajeja Riennossa. Yleisurheilu elpyi uudelleen vuosina 1932-39.

Kyrönniemen urheilukentän valmistuminen aloitti uuden luvun Savonlinnan urheiluhistoriassa. Se merkitsi yleisurheilun kehittymistä myös Riennon toiminnassa. Pahaksi onneksi 30-luvun saavutuksista kertova seuran arkisto tuhoutui 1.3.1940 pommituksessa.

Riennon yleisurheilun kehitys 1930-luvulla näkyi omien urheilijoiden kovenevina tuloksina sekä järjestetyn kilpailutoiminnan huomattavana lisääntymisenä. Esimerkiksi ajalla 1932-48 Riento järjesti viidet kansainväliset ja 16 kansalliset kilpailut sekä Suomen murtomaamestaruuskilpailut 1933. Eräs kansainvälinen kilpailu oli nimeltään ”Amerikkalaiskilpailut” , sillä mukana olivat olympiamiehet Andersson, Dreyer, Rushford, ja Metcalfe.

Kotimaisista huipuista Riennon kisoissa ovat tällä ajalla käyneet Paavo Nurmi, Matti Järvinen, Lauri Lehtinen, Volmari Iso-Hollo, Ilmari Salminen, Taisto Mäki ja Yrjö Nikkanen.

Uusi nousu tapahtui sodan jälkeen 1945 - 1948 siitäkin huolimatta, että Isänmaan puolustaminen sotavuosina vaati myös monta savonlinnalaista ja rientolaista uhria.

Juhlavuodesta 1948 kun Savonlinnan Hiihtoseura perustettiin hiihtäjien erikoisseuraksi eteenpäin Riento esiintyi puhtaana yleisurheiluseurana. Aikajaksona 1948-1975 seuran menestyksessä oli sekä jyrkkijä nousuja että laskuja.

Vuosina 1976–87 Riennossa koettiin nousu yleisurheilun huipulle ja tällä ajanjaksolla saavutettiin useita hyviä tuloksia SM-tason kisoissa. Vuonna 1980 Riento oli piirin paras ikäriseura.

Riennon 75-vuotisen toiminnan juhlavuosi 1983 toi jälleen uusia SM-mitalisteja niin, että SM-pisteitä kertyi 23 ja seuraluokittelussa sija 42 sekä 27 vuoden tauon jälkeen valioluokka.

Vuonna 1985 seuraluokittelun valioluokka varmistui sijaluvulla 21, mikä oli Suur-Savon piirissä toiseksi paras, edellä vain Mikkelin Kilpa-Veikot.

Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä Riennon toiminta oli pitkälti keskittynyt lasten ja nuorten yleisurheilun ympärille. Nuoret lahjakkuudet ovat päässet sittemmin Suomen huipulle ja menestystä on tullut mm. naisten moukarissa ja keihäässä

Määrätietoinen urheilukoulutyö ja seuran nuorisovalmennusjärjestelmän kehittäminen SUL:n suuntaviivojen mukaiseksi ovat saaneet Riennon jälleen kerran uuteen nousuun. Riento on ollut viime vuosina vahva 1.luokan seura jonka sijoitukset piirissä ovat vaihdelleet sijojen 2- ja 3 välillä ja koko maan tilastossa välillä 90 - 110.

Viime vuosien menestynein nuori urheilija on ollut korkeushyppääjä Juuso Teijonmaa, joka hyppäsi talven 2009 SM-halleissa Turussa uuden 17-vuotiaiden hallipiirinennätyksen 193 saavuttaen samalla kolmannen henkilökohtaisen SM-hopeansa ja ja neljännen SM-mitalinsa. Korkeushyppyssä Riennon menestyksekkäimpiä hyppääjiä ovat olleet nykyäänkin voimassa olevan piirinennätyksen 222 vuonna 1988 hypännyt Timo Ruuskanen  sekä hänen jälkeensä 2000-luvulla Suomen hyppääjien kärkiryhmään noussut Ville Vepsäläinen.

Juuson ja Riennon muiden SM-tasoisten hyppääjien vanavedessä ovat nousua tehneet viime vuosina Riennon nuoret keskimatkan- ja pitkänmatkan juoksijatytöt, jotka edustavat jo hyvää kansallista tasoa useassakin eri ikäryhmässä. Myös heillä on Riennossa upeat perinteet kannustiminaan, edustivathan Riennon keskimatkan juoksijat takavuosina myös Suomen korkeinta kansallista tasoa.

Etelä-Savon piirissä ja Suomen Urheiluliitossa Riento tunnetaan aktiivisena kilpailujen järjestäjänä. Viime vuosina Kyrönniemen kentällä on Riennon kansallisten, piirikunnallisten ja piirinmestaruuskisojen lisäksi järjestetty myös kansainvälisisiä nuorten alueotteluita ensin vuonna 2005 Itä-Suomen, Viron ja Pietarin välillä ja vuonna 2008 Itä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pietarin kesken.

Riento tunnetaan myös nykyisin piirin parhaana Kunniakierrosseurana. Keräystulokset ovat ylittäneet jo puolenkymmentä vuotta poikkeuksetta 10.000:n euron rajan ja uusi ennätys saavutettiin viime vuonna,  kun keräyssumma oli yhteensä 12.766 euroa.

Riento järjestää yleisurheilun SM-kisat nyt kolmannen kerran. Vuonna 1986 Savonlinnassa kilpailtiin 20-vuotiaiden SM-mitaleista ja vuonna 1999 14-15-vuotiaiden titteleistä.